Ja niin tulimme ratsastaen loppu muassamme, tulimme kera Tuskan, Nln, kera Kuoleman
Ja ylle maan piirtyivt kylmyys, valottomuus ja haihtuva elm
Teidn aikanne on ohi
Meidn on alussa ja niin on aina oleva
Teidn loppunne tulee aina uudelleen, teidn on ikuinen kuolema
Me vihaamme teit, teidn uskoamme!
Poljemme teidt maahan, murskaamme heikon rotunne!
Niin on aina oleva
Me poltamme Isnne kirkot
Poltamme ne maan tasalle
Hvitmme kristityn vitsauksen lopullisesti
Ja katsomme menneeseen, nautimme tuskanne, nautimme kristityn kuoleman,
nautimme liekkien turman, kaikki loppunne kauheudet, kaikki ilomme, uudelleen